Ulosotto Maksusuunnitelma Kokemuksia
Ulosotto Jyväskylä Yhteystiedot
Perustäytäntöönpano olisi uusi menettelymuoto, jossa toimitettaisiin massaluontoista maksuvelvoitteiden täytäntöönpanoa tapauksissa, joissa velat kertyvät kohtuullisessa ajassa. Edellytyksenä olisi myös, ettei olisi tarpeen ulosmitata sellaista omaisuutta, joka tulee muuttaa rahaksi. Perustäytäntöönpanoa toimittaisi uusi virkamiesryhmä ulosottotarkastajat (Valtakunnanvoudinviraston arvion mukaan noin 180 virkaa), sekä heidän esimiehinään johtava kihlakunnanvouti ja kihlakunnanvoudit.
Ulosotto Mänttä Vilppula
Valtakunnanvoudinvirastolle kuuluu hallinnollinen ulosottotoimen yleinen johto, ohjaus ja valvonta. Virastolla on vastuu ulosottotoimen operatiivisesta johtamisesta ja kehittämishankkeiden toteutuksesta. Sen tulee huolehtia ulosottolaitoksen operatiivisista hallintotehtävistä, kuten tulosohjauksesta, koulutuksesta ja erilaisista toiminnan tukitehtävistä. Virasto huolehtii myös ulosoton tietojärjestelmän ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Virasto voi antaa hallinnollisia määräyksiä. Julkista valtaa se käyttää esimerkiksi kantelu- ja korvausasioissa, mutta se ei ole lainkäyttöelin. Päätökset, jotka koskevat ulosottovirastojen virkoja tekee Valtakunnanvoudinvirasto. Oikeusministeriölle kuuluu palkkaustoimivalta.
Mistä Tietää Onko Ulosotossa
Ulosottomiehinä toimivat johtavat kihlakunnanvoudit, kihlakunnanvoudit, maakunnanvouti sekä kihlakunnan- ja maakunnanulosottomiehet. Kihlakunnanvoudeille kuuluvat ulosoton lainkäyttötehtävät sekä yksikön tai viraston johtotehtävät. Osa lainkäyttötehtävistä kuuluu kihlakunnanvoudin yksinomaiseen toimivaltaan. Johtavat kihlakunnanvoudit ja maakunnanvouti hoitavat ulosottomiehen tehtävien ohella ulosottoviraston päällikön tehtävät. Virastopäällikkö nimittää viraston virkoihin ja virkasuhteisiin alaisensa virkamiehet pois lukien kihlakunnanvoudit, jotka nimittää Valtakunnanvoudinvirasto. Virastopäällikön tehtäviin kuuluvat myös viraston toiminnan johtaminen ja kehittäminen sekä muut paikallisen viraston hallinnolliset tehtävät. Ulosottoviraston päällikön tehtävistä säädetään ulosottotoimen hallinnosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1321/2007). Osa kihlakunnanvoudeista toimii oikeusministeriön päätöksellä erikoisperintätehtäviin määrättyinä.
Päiväraha Ulosotto
Tavoitteena on lisätä ulosottomenettelyn taloudellisuutta, tuottavuutta ja laatua. Täytäntöönpanon laadun parantamiseksi tavoitteena erityisesti on saavuttaa suurempi yhdenmukaisuus käytännön menettelytavoissa ja lainkäyttöratkaisuissa, mikä puolestaan edistäisi oikeusvarmuutta. Ulosottomiesten työajasta kuluu noin 70—80 prosenttia vaativampien ulosottoasioiden käsittelyyn, joita puolestaan on noin 20—30 prosenttia asioista. Näin ollen noin 70—80 prosenttia ulosottoasioista hoidetaan massaluontoisesti summaarisessa menettelyssä. Tällöin asianosaisten oikeusturvan ja yhdenvertaisuuden kannalta on tärkeää, että menettelyt ovat mahdollisimman yhdenmukaisia. Taloudellisuuden ja tuottavuuden edistämiseksi tavoitteena on mahdollistaa työtaakan tasaamista valtakunnallisesti sekä vapauttaa kihlakunnanulosottomiesten työaikaa vaativampien asioiden käsittelemiseen. Ulosottoasioiden käsittelyketjuja kehitettäisiin jakamalla täytäntöönpanotehtäviä uudella tavalla eri henkilöstöryhmille asian laadun ja vaativuuden mukaan.
Ulosotto Perintö
Ulosottoviranomaisella ei ole oikeutta tutkia ulosottoperusteen sisällön oikeellisuutta (tutkimiskielto) materiaalisten eikä prosessuaalistenkaan kysymysten osalta. Hakemusvaiheessa ulosottomiehen tutkimisvelvollisuus rajoittuu pääsääntöisesti siihen, onko saatava tai muu oikeus vanhentunut tai muutoin lakannut.
Ulosotto Lomapalkasta
Tällä hetkellä määräaikaisissa virkasuhteissa olevilla virkamiehillä, sekä kihlakunnanulosottomiehillä että kelpoisuusvaatimukset täyttävillä toimistohenkilöillä, olisi mahdollisuus hakeutua uusiin perustäytäntöönpanon virkoihin.
Suppean Ulosoton Este
Sisällytettäessä erityistoimia edellyttäviä ulosottoasioita koskeva säännös ulosottolain 3 luvun 14 §:n 1 momenttiin, sen perusteluissa todettiin eräänä tavoitteena olevan, että myös velalliskohtaisessa järjestelmässä ulosottomiesten olisi mahdollista erikoistua. Säännöksen mukaan erityistoimia edellyttävät ulosottoasiat voitiin keskittää tietyille ulosottomiehille, jotka toimivat silloin vastaavina ulosottomiehinä. Edelleen lainkohdan perusteluista käy ilmi, että tarkoitus oli mahdollistaa ensi sijassa vaikeiden ulosottoasioiden käsittelyn, lähinnä erikoisperinnän, keskittäminen. Kuitenkin myös tietyt erityistoimet, kuten omaisuuden realisoinnit ja häädöt, katsottiin voitavan tarvittaessa keskittää tietyille, näihin toimituksiin erikoistuneille ulosottomiehille (HE 216/2001 vp).